Teekkarireserviläiset - TERES ry
Web-sivut 23.9.2017 asti, uudet sivut osoitteessa https://teres.fi/

Kantapään kautta opittua -marssitaito

Voitaisiin kiteyttää, että sotilasmarssin päätarkoitus on siirtää taistelija toimintakuntoisena paikasta A paikkaan B maaston suojassa annetun aikataulun puitteissa. Suunnistustaito on ehto tavoitteen ajoissa saavuttamiseksi, mutta perille pääsyä ja toimintakuntoa tavoitteessa edistää olennaisesti myös marssitaito. Marssitaitoon liittyy monia nykyään kestävyys- tai extreme-lajeihin liitettyjä piirteitä: kovaa itsekuria, kivunsietoa, huoltamistaitoa ja vammojen ennaltaehkäisyä.

Tämä kooste ei perustu mihinkään kirjallisuuteen tai "wiralliseen" totuuteen. Se on pikemmin käytännön kautta opittu kooste menestyksekkääseen marssimiseen liittyvistä tekijöistä. Käytäntö tarkoittaa Teekkarireserviläisten osalta muun muassa lukuisia Nijmegenin 4xmaraton-marsseja, Erna-retkiä, ryhmätaito- ja reserviläiskilpailuja, kesäyön marsseja, ja hikisiä harjoitusmarsseja osallistumisia valmistellessa.

Asiat käydään läpi lyhyesti, ja melko subjektiivisesti -kokemukset ovat silti kymmenien ihmisten jakamia joten ne ovat suurella todennäköisyydellä yleistyskelpoisia. Termistö ja ohjeet eivät noudata lääketieteellistä täsmällisyyttä, asiat on esitetty kansantajuisesti. Lääketieteellisiä asia- tai toimintavirheitä oppaassa ei kuitenkaan pitäisi olla --ottaen huomioon käyttötarkoitus vaativissa sotilasolosuhteissa.

HUOM: Alkuun muutama varoituksen sana. Esitetyt niksit mahdollistavat ja parantavat äärimmäissuorituksia. Sisäänmarssiminen rasitusvammojen ehkäisemiseksi oletetaan suoritetuksi, samoin peruskunnon ylläpito. Kirjaa lukemalla ei tunnetusti tehdä supermiestä. Noudattamalla näitä niksejä joukot on saatu maaliin joskus ongelmallisissakin tilanteissa, mutta monen muun muassa luuhun asti syöpyneet rakot, pitkäaikaiset nivelvammat, hermopinteestä kuukausiksi tunnottomaksi menneet varpaat tai selän hermoston pinnetilat ovat olleet seurauksia. Teres ja kirjoittaja irtisanoutuvat kaikesta vastuusta, mitä vinkkien soveltamiseen liittyy.

Lisäyksiä aiheisiin ovat toimittaneen Risto Lamminmäki ja Tapio Taipalus.

Marssiterveisin, Antti Virkkunen, Teresin tetsausosasto, evp.

Kuva: Virkkunen Erna-Raidin maalissa

Kuvassa kirjoittaja Erna-Raidin maalissa '99, 60h > 100km tst-varustuksessa, varpaat tunnottomat 4 kuukautta liian paksujen kumisaapassukkien takia -tosin ei rakon rakkoa jaloissa...

Jalat

Jalat lienevät kriittisin tekijä marssittaessa, jatkamista edistäviä vammoja esiintyy harvoin muissa ruumiinosissa. Nilkka- ja polvinivelet ovat yleisin syy keskeytykselle. Olemme pitäneet nyrkkisääntönä, että nivel-, etenkin polvinivelvammaisen taistelijan pitää keskeyttää, mutta rakkojen takia ei saa keskeyttää.

Käytetyistä jalkineista riippumatta olemme löytäneet jalkoihin kaksi melko yleispätevää rohtoa: Elastoplast-urheiluteippi hiertymien ehkäisemiseksi ja 3M micropore-harsoteippi varpaiden hiertymien hoitoon. Elastoplast on riittävän joustavaa, 8cm leveää ja voimakasliimaista päkiä-alueen ja kantapäiden rakonmuodostusta vastaan käytettäväksi. Micropore sitävastoin on riitävän ohutta varvasteippiä, jotta viereiset varpaat eivät ärsyynny teippauksesta.

Elastoplast-teippauksia kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi jo 25 km ylittäville päivämatkoille, etenkin jos ei ole harjaantunut marssija ja jos kannettavaa on yli 15 kg. Paksu ja ihonmyötäinen teippi vähentää marssimisen aiheuttamaa kivuntuntemusta päkiän alueella. Kevyin askelin mieli pysyy parempana, joka on usein joukkueen suorituksen kannalta tärkeä asia.

Tässä on (tökerö) kuva Elastoplast-teippauksesta. Huomaa, ei saumoja jotka voisivat rullautua tai aiheuttaa lisää ongelmia. Teippi muodostaa periaatteessa toisen, kestävämmän ihon.

Kuva: Elastoplast-teippauksesta

Jos ja kun rakkoja tulee, ne puhkaistaan (ei leikata ihoa pois) jalan rullaussuunnan mukaisesti 2 pienellä palkeenkielileikkauksella molemmistä päistä. Sveitsinlinkkarin pikkusakset ovat oivalliset tähän. Haavareikiin ripotellaan Bacibact-pulveria. Sitten tiukka Elastoplast-teippaus päälle. Kun rakko on tyhjä se ei särje kävellessä. Kun rakko täytyy uudelleen lihasnesteellä tai verellä kivun tuntemus alkaa taas. Elastoplast ei päästä nesteitä valumaan ulos ja joskus kannattaa päästää teipin läpi nestettä pois neulalla. Haavaan pääsee tällöin tosin entistä helpommin bakteereita. Jos on rakkoja Elastoplast-teippaukset pitää käytännössä vaihtaa päivittäin, muuten teippauksia voi pitää niin kauan kuin ne pysyvät paikallaan. Kuumissa oloissa teipit kannattaa poistaa yöksi jotta iho ei pehmiä liikaa teipin alla.

Sukkien vaihtaminen marssin aikana on suotavaa, tosin allekirjoittanut käyttää 3 sukkaa päällekkäin jolloin imukyky riittää vaihtamatta noin 30-35 km marssiin. Jalka hikoilee 1-3 dl tällaisella matkalla, joten kuivien sukkien vaihtaminen marssitauolla auttaa ihoa olennaisesti pysymään kuivana ja kovana rakkojen välttämiseksi.

Pohkeet

Sen lisäksi että pohkeita kannattaa venyttää ne kannattaa kesäkeleillä tietyin ehdoin myös teipata (Suositellaan ennakoivaa karvojen poistoa...). Kumisaappaan varsi aiheuttaa todella ikävää pitkän päälle märkivää jälkeä isolle alueelle pohkeen molemmin puolin jos maastopuvun lahje tai pitkät alushousut eivät ole suojaamassa pohjetta. Näin esim käytettäessä m91-maastopukua kumisaappaiden kanssa lahkeet päällä ryteikössä tai sateessa. Lahkeet kannattaa suosiolla nostaa sisäpuolelle ja vetää saappaan narut tiukalle.

Nivuset

"Perserasva" on ollut useassa tiimmellyksessä taistelutunnuksena. Lähes poikkeuksetta uudet naamat vieroksuvat nivusten voiteluun liittyviä ajatuksenvaihtoja marsseille valmistauduttaessa. Lähes yhtä poikkeuksetta he lainaavat vaseliinia viimeistään 80km kohdalla. Nivusten ja pakaroiden karvoituksen lyhentäminen (EI sänkeä) parantaa nivusalueen ilmankiertoa ja auttaa näinollen pitämään ihon kuivana. Samaa tarkoitusta ajaa housunnapit avoinna kävely. Ilmavat bokseri-alushousut sitävastoin ennemmin edesauttavat paikkojen kulumista, kokeilemalla paras malli selviää. Näiden lisäksi kivesten, nivusten ja peräaukon alueen voiteleminen vesiliukenemattomalla voitella (Clover-vaseliini, valkovaseliini) säästää monelta itkulta kun suihkussa ei mene 4 marssipäivän jälkeen puolta tuntia verisiä muovisekoitekalsarien aiheuttamia rekkamiehenpastilleja pakaroiden liaaneista riuhtoessa.

Kokemuksesta mainittakoon varoituksena: orastavaan pakaroiden vereslihalle hankautumiseen EI kannata kokeilla Mobilat-salvaa... ;D

Nivus- ja pakara-alueen hyvinvointiin liittyy myös olennaisesti pakin kuntoisuus. Ts. ruikulilla tulee usein edesautettua turhankin ahkerasti pakaroiden hankausvoimia. Immodium-mahalääkepaketti mukavoittaa myös tällä aspektilla matkantekoa. Ongelmissa auttaa myös,  jos sen normaalin vessapaperin lisäksi käyttää tarvittaessa kosteuspyyhettä eikä jätä jämiä riskialueelle.

Ravinto-, lääke- ja nestehuolto

Kun jalat on huollettu oikein väärä ravitsemus voi kuitenkin päättää tien. Leipä, meetvursti, rusinat pähkinät ja muuta pitkien sokerien ja energian lähteet joutavat matkaa pitkäjänteisemmin kuin suklaapatukat. Kun on tiedossa jatkuvaa KIIREttä kannattaa varautua suoraan nestemäiseen ravintoon eli maltodekstriiniin. Maltolla voi korvata osan matkalla tarvittavasta kiinteästä energiasta, jauheita voi ostaa urheiluliikkeistä ja kuntosaleilta. Illan palautusjumppaa varten voi varata erillistä palautusmaltoa joka sisältää vähemmän energiaa, tilalla on proteiinia. Proteiinilisä mahdollistaa jopa lähes täydellisen palautumisen yön aikana --oudokseltaan kipeytyvät ja hapoille menevät lihakset ovat aamulla käyttökuntoisia. Maltodekstriinin varassa ei voi laskea siirtyvänsä kuitenkaan enempää kuin päivämatkan -sillä ei voi korvata usean päivän ravintotarvetta.

Pidemmillä reissuilla ei saa unohtaa ns. oikean ruuan merkitystä. Taisi muuten olla suomalainen Team Salomon, joka yritti viikon mittaista seikkailukisaa Himalajalla pelkillä energiapatukoilla. Eihän mikään vatsa semmoista kestä ja oli muuten porukan meno aika surkean näköistä. Varsinkin jos on viileät ilmat, on tärkeää saada lämmintä ruokaa aina ennen nukkumista, sillä se parantaa lepoa ja siten palautumista huomattavasti. Eli aina kun on mahdollista, niin kunnon ruokaa ja siihen sitten lisäksi esimerkiksi maltoa reitin varrelle. Mikäli ruoka pitää valmistaa itse trangialla, ensimmäisenä laitetaan tuli ja puoli kattilallista vettä tulelle. Vasta sen jälkeen aletaan ihmettelemään, mitä ruokaa aletaan valmistamaan. Trangian keittoaika aiheuttaa kuitenkin suurimman osan ruokatauon pituudesta. Ja siinä keitellessä voi sitten hoidella kaikki muut huoltotoimenpiteet. Trangialla sulatettuun juomaveteen on aina syytä lisätä suoloja, sillä se on tislattua vettä eikä siten parasta mahdollista juomavettä kehon suolatasapainon kannalta.

JUOMISEN tärkeyttä ei ainakaan armeija-aikana osattu painottaa käytännössä tarpeeksi. Käytössä on yksi kenttäpullo, täydennykset ovat kymmenien kilometrien välein. Lihasten kramppaaminen on ensimmäinen selvä merkki että nestetasapaino on todella pahasti vajeessa. Joukon johtajan tehtävä on kehoittaa joukkoaan juomaan 20-30 min välein muutaman kulauksen kenttäpullosta siirtymisen aikana.

Kusitauolla tulisi käydä kohtuulisen usein päivän aikana, ja virtsan tulisi olla vaaleaa. Tumma virtsa tarkoittaa dehydroitunutta kehoa. Ihminen on onneksi luotu sopeutumaan erillaisiin marssiolosuhteisiin, joten esim. nestetasapaino ja -tarve vaihtelee suuresti taistelijakohtaisesti riippuen esim. vatsalaukun koosta ja kehon solujen kyvystä varastoida nestettä. Eli joko koko marssivan osaston pitää totuttaa elimistö samallaiseen tarpeeseen (noin 6 kk harjoittelua) tai jokainen opiskelee itse oman kehonsa tarpeen. Sotilastoiminnassa edellämainittu on parempi, silloin kaikki toimii yhtä aikaa ja jaksaa yhtä paljon samanlaisissa olosuhteissa.

Illalla päivän suorituksen jälkeen tulee tankata nestettä ja energiaa vielä erikseen vaikkei olisi janokaan, näin voidaan varastoida hieman nestettä kehoon.

Jos ja kun kuitenkin sorrutaan dehydroimaan kehoa illalla eli ryyppäämään pitää kuitenkin muistaa aamulla juoda vaikka väkisin runsaasti nestettä, ainankin 1,5 litraa aamiaiseksi. Näin on toivoa selvitä krapulainen marssipäivä tajuissaan.

Lääkehuollosta ei voida esittää kuin yksi melko yleispätevä ohje. Jos ja kun hiertymiä, lue orastavia tulehduksia tulee, kannattaa yötä vasten ottaa Burana 400mg per taistelija. Jos ja kun jalat kipeytyvät, mikä aiheuttaa kitinää ja kiukuttelua kannattaa Buranaa syödä säännönmukaisesti yhteensä 3 marssipäivän aikana. Yksi noin 20 km, yksi noin 30 km kohdalla ja yksi illalla. Parantava vaikutus yksistään joukkuehenkeen on selvästi havaittavissa.

Marssinopeudet ja tauot

Marssinopeus ryhmän kokoisella joukolla on maantiellä 5-6km/h, metsässä 3-5km/h ja tilanne päällä metsässä 0,5-2km/h. Tietenkin nopeudet saattavat tippua vielä huomattavasti jos maasto on vaikeaa, esimerkiksi ryteikköistä ja soista. Tärkeintä eivät ole jalkoja hajoittavat sprintit ja jalkojen turpoamisen mahdollistavat pitkät tauot. Tärkeintä on se, että joukolla on johtaja joka joko pienemmään taakkansa tai kovemman motivaation jakuntonsa avulla pystyy ohjaamaan joukkoaan täsmällisesti, pitää nopeuta yllä sekä mahdollistaa loppujoukolle TASAISEN TAPPAVAN NOLLAT TAULUSSA ALAHUULI PITKÄLLÄ REPPU VINOSSA RÄKÄ POSKELLA loipottamisen. Tässä päästäänkin varmaan asian ytimeen. Marssiminen on itseasiassa TODELLA tylsää touhua. Koko ajan sattuu jonnekin, joku repun hihna tai ase puristaa, tekisi mieli pitää taukoa tai käydä kusella tai muuten vain vituttaa. On jouko johtajan tehtävä pitää kuri siitä, että marssi etenee 55 min PUTKEEN (kusijat juoksevat kiinni) ja että tauko ei veny yli 5 minuutin. Kuri ja tinkimätön johtaminen mahdollistaa tasaisen ja toimivan etenemisen. Tauot ilmoitetaan etukäteen, jotta 14 "mieli tekee tehdä" -asiasta voi valinta ne 3 tärkeintä jotka 5 min aikana voi suorittaa. Kärkisijoilla ovat tn. sukkien vaihto, juomapullon ja malton täyttö, vaatteiden vähennys tms. Jos jollain taistelijalla on etukäteisilmoituksen mukaan paha rakko, taistelijapari/parempivointiset auttavat raajan teippaamisessa jotta tauko ei veny. Teippausvehkeet säilytetään luonnollisesti nopeasti saatavilla. Jo 5 min tauon aikana raajat ennättävät turvota niin, että marssivauhdin saavuttamien kestää 500 m. 15 minutin tauon jälkeen 10% taistelijoista ei tahdo saada maihinnoisukenkiä mahtumaan takaisin jalkaan, ja alkuköpötys kestää miltei kilometrin kunnes kipu ja tahto saavuttavat tutun ja turvallisen tasapainonsa.

Vaatetus ja varustus

Kesällä luonnollisesti puetaan niin vähän kuin ohjesääntö sallii. Talvella niin, että yli 3 min tauko aiheuttaa liki jäätymiskuoleman, kuitenkin niin että päällimmäinen kerros pitää tuulta (lumipuku, alla t-paita ja lyhyet kalsarit, esim.) Näin varmistetaan se, että kehon ei tarvitse keskittyä lämmön pumppaamiseen pois itsestään (lämpöuupumus) vaan voidaan keskittyä suoritukseen joka lienee ihan riittävä urakka. Pitemmällä tauolla on syytä lisätä vaatetusta, sillä kunnon kylmettyminen aiheuttaa väsyneille lihaksille varmasti jäykistymistä ja myös kramppien riski kasvaa. Sitä ei silloin enää oikein venyttelykään pelasta.

Pakaustekniikasta sen verran, että sotilastoiminnassa ainakin ryhmän sisällä pitäisi samojen tavaroiden löytyä suunnilleen samasta paikasta. Nopeasti tarvittavat vaihtosukat, taukovaate, rusinat, ea, kirves, pitäisi olla nopeasti saatavilla. Samaten kamina, teltta, radio, tellu, tai muu epämuodstunut painava esine pitäisi osata "kasvattaa selkään kiinni". Kimpassa kantamisen ideat esimerkiksi teltan osalta eivät yleensä toimi. On helpompi että kaksi vuorottelee kantamaan painavaa esinettä, kuin että molemmilla on koko ajan huono kanoasento.

Lihashuolto

Jokaisen marssipäivän päätteeksi joku esim. budolajeihin perehtynyt ennalta nimetty henkilö vetää pienen lämmittelyn seuraamana kevyen koko vartalon venytysjumpan. Tämä kaikkien yhdessä Proteiinia (=Aminohappoja) sisältävän palautusmalton, yllä mainittujen marssinaikaisten vinkkien ja yhden buranan kanssa takaa, että miehistö on tehnyt kaikkensa selvitäkseen mahdollisimman vähin vammoin ja mahdollisimman taistelukykyisenä seuraavaan marssipäivään. Ja seuraavaan. Ja seuraavaan. Ja seuraavaan....

Onnea matkaan.

-Antti Virkkunen, 5.12.2000

©Teekkarireserviläiset 2017 https://teres.fi/